... joka jakoi meille sekä naapurin että meidän postin. Minä sitä postia sitten Vilma sylissä naapurin luukusta työntämään. PAM. Ovi kiinni selän takana, minä sukka jalassa rappukäytävässä manaan itseäni miksi piti taas olla laiska kotiäiti kaupasta tullessa ja salvata alaovi selälleen jotta vaunut saa hyvin työnnettyä sisään ilman että ne ehtii jäädä sata kertaa oven väliin ennen kuin olet kammennut sekä itsesi, rattaat että ostoskassin rappukäytävän puolelle. Siksi että aiheutetaan kunnon läpiveto, tietenkin.

Eiku naapurin ovikelloa soittamaan. Että hei, täs ois teiän postit ku postinkantaja mokas ja saisko samalla rahalla soittaa huoltomiehen avaamaan oven. Huoltomies ei vastannu. Täti sanoi noin 100 kertaa puhelun aikana "hetki vielä" vaikka mistään hetkestä ei enää voitu puhua. Unohdinko mainita että olin laittamassa ruokaa kun päätin lähteä palauttamaan postia? Siis levyt päällä edelleen, kana paistinpannulla ja pastat kattilassa.

Lopulta, piinaavan odottelun jälkeen joku täti vastaa puhelimeen, ilmeisesti ruokatunnilta raahattuna, koska ei ollut kovinkaan palvelualtis. Ilmoitti vain että siihen nyt voi mennä hetki. Koska tässä vaiheessa olin jo sisäistänyt Olarin huollon käsityksen sanalle HETKI, kerroin tädille että tässä nyt yksivuotiaan lapsen kanssa odotellaan ulkopuolella ja sisäpuolella on levyt päällä että kannattaisiko sitten kuitenkin alkaa tilailla paloautoa, kumpihan tulee nopeammin. Täti lupasi kiirehtiä asiaa.

Ja kuin prinssi uljas ratsullaan saapui mukava huoltomiehemme pihaan autolla kurvaten eikä oikeesti tarvinnut odottaa ihan hirveen kauaa. Sen aikaa että naapurin täti sai kerrottua viimeaikaiset juopottelunsa ja poikiensa sairaudet sekä viikonloppusuunnitelmat ja haettua jääkaapista juuri survomiaan puolukoita minulle yhden purkillisen. Kanat oli palaneet pahasti pohjaan. Häälahjapannu ilmeisesti kuitenkin säilyi vaurioitta. Palovaroitin ei alkanut soida vaikka aika kovan käryn olikin kana jo ehtinyt kehittää. Pasta ei ollut enää al dente. Toissapäivästä soppaa löytyi kuitenkin kaapista Vilman verran joten tarina päättyy onnellisesti.

Päiväpostini maksoi tänään 16 euroa. Toivottavasti posti ei ihan joka päivä tuo jotain luukusta koska loppuviikosta ei kyllä ole enää varaa lunastaa posteja. Siis nytkään ei enää ole.

Huoh.