Rauha Madon sielulle, toivottavasti. Ja jos jotain positiivista halutaan asiasta etsiä - en ole aivan varma tosin halutaanko - niin keittiö kiiltää. Ei ole koskaan kiiltänyt kuin nyt. Jopa jalkalistojen takaa kaappien alta. Jääkaapin alta. Hellan takaa.

Ja sen lisäksi sain valtavan kivoja purkkeja kaapin täyteen. Ne on vähän ku koreja, niitä ei voi koskaan olla liikaa. :)

(Kävin hakemassa uudet jauhot ja hiutaleet kaupasta ja kas ollakaan kun aloin tarkemmin syynäämään uusien pakettien sisältöä niin johan olikin ruishiutaleet jo valmiiksi homeessa! Siis mitä ihmettä? Paljonko sitä on tullut syötyä kaikkea pilaantunutta ihan vaan siksi että ei nyt ole tullut aiemmin mieleen tarkistaa jokaista ruokaostosta että onko se käyttökuntoista vai ei. Hohhoijaa. Laitanpas pitkästä aikaa rekun (tuttavallinen nimitys reklamaatiolle - kun on aikansa työskennellyt paikassa jossa rekut lentää niin reklamaatiolle on vaan paras keksiä mukavampi nimitys) menemään. Kun madot oli jo mullekin liikaa. Että vielä homettakin.)