Nyt seuraa "Maailman vähiten kiinnostavat asiat ja miksi ne ylipäätään voivat kiinnostaa ketään - kysyn vaan"-tapaukset. NAAMAKIRJA. Miksi joku keksi noinkin typerän jutun ja miksi oi miksi koko maailma sekosi ja kaikkien pitää nyt saada naamansa sinne?

Ensimmäinen kutsu naamakirjan jäsenistöön saapui ainakin vuosi sitten. Tulkitsin roskapostiksi, humpuukiksi, hölynpölyksi enkä noteerannut. Sen jälkeen homma räjähti niin sanotusti käsiin. Lehdet kirjoittelivat. Kutsuja sateli. Tule naamakirjaan, minäki oon siellä. Mä haluun et mul on paljon kavereita, frendei, ystävii, bestiksii, ystiksii ja sit mä oon niin siisti ja cool et kaikki rakastaa mua. Tuu nyt, ollaan siel frendei, se on niin muodikasta ja kivaa et mä sekoon.

Sitten tapahtui jotain vielä tätäkin hirveämpää. Oma rakas aviomieheni liittyi naamakirjaan. Nyt miehelläkin on frendei ja kaiffareit niin pal et huhhuh. A kertoi että nykyään on kuulemma naamakirjassa kuningas se jol on monta sataa ystävää. Ai miks? Luulettekste sit et jos teil siel on satoi ystävii ni te ootte jotenki ihanampii ja kaikki rakastaa teit? Ei, ku te ootte ihan idiootteja koska hei: EI NE OO TEIÄN OIKEIT FRENDEI.

Ja lopuksi, pulssin tasaannuttua jälleen normaalilukemiin (joka korkea tosin sekin) pyydän: Älkää sotkeko minua tähän. Minä olen se vastarannan kiiski, jäärien jäärä, vanhojen tapojen orja ja muutoinkin tylsä joka ei haluu lisää frendei koska miksi hitossa kun nämä nykyisetkin tahtoo aina jäädä huomiotta vaikkei haluis. Eikä niit  ees oo montaa. En haluu lisää kavereita, en haluu mihinkään pirun kirjojen kansiin yheks naamaks muiden joukkoon. Sitä varten on hei luokkakuvat ja valokuvat muutenki. Mä voin niistä kattoo minkä näkösii kavereit mul on.

Jos mul enää tän jälkeen on yhtään kaverii. Koska ei naamakirjalle saa sanoa ei - se on kuuminta hottia.

P.S. Lisäksi se naamakirjasta löytyvä maantietopelikin on ärsyttävä. A:n mielestä oli hauska katsoa kun vaimonsa lätki Paraguayta millon mihinkin maanosaan Jaavasta ja Kamputseasta puhumattakaan.