Vilma on oppinut puhumaan muutaman sanan pituisia virkkeitä ja saman tein alkoi myös laulaminen sujua. Joitain lauluja tunnistaa ihan hyvin, mm. ihhahhaa, pieni nokipoika, ai ai heikki, kissa se langoilla leikki, soihdut sammuu... Välillä pitää ihan tosissaan miettiä mitähän se neiti tarkoittaa kun laulelee vain yhtä kohtaa säkeistöstä. Reippaasti Turun murteella kajahti kuitenkin eräs ilta Sininen uni, josta Vilma lauloi pientä pätkää keskeltä laulua: Aiva Gallellaa. Isää ahdisti, äitiä nauratti.

Hohoo, Vilma alkaa olla aiva valmis muuttamaan Turkuun. :) Kuten myös.